Dutch-English dictionary »

dispuut meaning in English

DutchEnglish
dispuut substantief

altercation [altercations](dispute)
noun
[UK: ˌɔːl.təˈk.eɪʃ.n̩] [US: ˌɑːl.tərˈk.eɪʃ.n̩]

dispuut substantief
{n}

quarrel [quarrels](dispute or heated argument)
noun
[UK: ˈkwɒ.rəl] [US: ˈkwɔː.rəl]