Latin-Romanian dictionary »

dis meaning in Romanian

LatinRomanian
discerpō

mutila

schilodi

sfârtica

discus [disci] (2nd) M
noun

discsubstantiv

disculsubstantiv

platansubstantiv

platousubstantiv

tavăsubstantiv

discindo [discindere, discidi, discissus] (3rd)
verb

abrogaverbă

disciplina [disciplinae] (1st) F
noun

antrenamentsubstantiv

antrenaresubstantiv

consemnsubstantiv

disciplinăsubstantiv

educaresubstantiv

educațiesubstantiv

indicațiesubstantiv

îndrumaresubstantiv

instrucțiunesubstantiv

instruiresubstantiv

învățasubstantiv

învățământsubstantiv

învățaresubstantiv

învățăturăsubstantiv

materiesubstantiv

metodăsubstantiv

studiasubstantiv

studieresubstantiv

studiusubstantiv

științăsubstantiv

disciplinae

cunoaștere

cunoștințe

știință

știre

discipula [discipulae] (1st) F
noun

elevsubstantiv

elevasubstantiv

elevăsubstantiv

pupilăsubstantiv

studentsubstantiv

studentăsubstantiv

școlărițăsubstantiv

123