German-Dutch dictionary »

intransitiv meaning in Dutch

GermanDutch
intransitiv Adjektiv

intransitiefbijvoeglijk naamwoord

onovergankelijkbijvoeglijk naamwoord

stecken [steckte, 'intransitiv gehoben auch:' stak; hat/ist gesteckt in +AKK] Verb

aanplantenv

indoenv

inschuivenv

instekenv

instoppenv

leggenv

pikkenv

plaatsenv

plantenv

potenv

priemenv

prikkenv

stekenv

stellenv

stoppenv

zettenv